• Share on Facebook.
• Share on Twitter.
• Share on LinkedIn

Voiko oppilas päästä perusopetuksesta läpi osaamatta kirjoittaa tai lukea omaa äidinkieltään? Kuinka heikoilla taidoilla oppilaalle voidaan antaa ns. armovitonen, jotta hän välttää luokallejäämisen. 

Nykyisen opetussuunnitelman mukaan ns. armovitosenkin eteen joutuu antamaan monipuolisia näyttöjä. Koska oppiaineessa on neljä osa-aluetta ja arviointikriteerejä 17, jonkun toisen osa-alueen vahvempi osaaminen voi kompensoida heikomman osa-alueen osaamisen. Siksi kaikki päättövitosetkaan eivät ole keskenään samanlaisia, vaan niiden takana voi olla hyvinkin erilaista osaamista. 

Suomen kieli ja kirjallisuus -oppiaine on siis jaettu neljään osa-alueeseen. Olen kirjoittanut näiden osa-alueiden sisällöistä aikaisemmin näissä kirjoituksissa. 

Kaikkien on saatava äänensä kuuluviin (1/4)

Monilukutaito on tulevaisuustaito (2/4)

Opi kirjoittamaan, opit ajattelemaan (3/4)

Kolme kovaa koota: kieli, kirjallisuus ja kulttuuri (4/4

Tässä tekstissä käsittelen sitä, millaisilla taidoilla oppilas saa suomen kielen ja kirjallisuuden eli suomi äidinkielenä -oppimäärästä päättöarvosanan viisi. Arviointikriteerit löytyvät myös täältä.

1. Vuorovaikutustilanteissa toimiminen

Jotta oppilas saa arvosanan viisi vuorovaikutusosa-alueesta, hän osaa toimia itselleen tutussa ryhmässä ja arkisissa vuorovaikutustilanteissa. Tämä tarkoittaa sitä, että hän osallistuu luokkahuoneessa pari- ja ryhmätyöskentelyyn. Näissä tilanteissa hän osaa kuunnella muita ja osallistuu keskusteluun. Hän myös osaa ilmaista oman mielipiteensä ja esittää sille jonkin perustelun. Tätä taitoa on opettajan helppo arvioida mm. äänitetyissä ryhmäkeskusteluissa.

Arvosanaan viisi vaaditaan myös sitä, että oppilas pitää lyhyen puhe-esityksen itselleen tutusta aiheesta. Oppilaan pitää myös osata arvioida omia vuorovaikutustaitojaan ja kertoa, mitkä ovat hänen vahvuutensa ja kehittämiskohteensa viestinnässä. Tätä on opettajan helppo arvioida teettämällä itsearviointikysely.  

2. Tekstien tulkitseminen

Peruskoulun aikana opetellaan lukemaan ja tulkitsemaan monenlaisia tekstejä. Tärkeintä on se, että oppilas oppii käyttämään edes jotakin yksinkertaista tekstin ymmärtämisen strategiaa. Tällaisia yksinkertaisia tekstin ymmärtämisen strategioita ovat mm. ennakointi ja aiemman tiedon aktivointi. Tämä tarkoittaa sitäö, että oppilas ymmärtää, että hänellä on jo itsellään joitakin taustatietoja ja omia kokemuksia asioista, joita opiskeltavat tekstit käsittelevät. Tämä auttaa oppilasta luomaan opiskeltavan asian ja oman elämänsä välille sellaisen yhteyden, joka auttaa häntä omaksumaan asiasta lisää tietoa. Opetuksen tarkoitus on vahvistaa tätä yhteyttä ja lisätä oppilaan kiinnostusta ottamaan selvää asioista, joista hänellä on jo jokin ennakkotieto.

Toinen tärkeä taito on se, että oppilas osaa ottaa selvää, mitä joku uusi käsite tarkoittaa eli hän osaa etsiä esim. jonkin oppikirjassa esiintyvän käsitteen selityksen oppikirjan takaa tai selvittää sen jollakin muulla tavalla. Kolmas asia onkin jo huomattavasti haastavampaa eli oleellisen tiedon löytäminen tekstistä ja tekstin sisällön tiivistäminen. Tätä taitoa pitää oppilaan harjoitella todella paljon ja jos se onnistuu, oppilaan taidot voidaan jo arvioida korkeammalla arvosanalla kuin viisi. Muita tällaisia korkeamman arvosanan harjoiteltavia lukustrategioita ovat kysymysten tekeminen tekstistä sekä oleellisen tiedon alleviivaaminen, tukisanojen kirjaaminen sekä ajatus- ja käsitekarttojen laatiminen. Oppilaan täytyy myös arvosanaan viisi osata nimetä jokin omaan lukemiseensa liittyvä vahvuus ja kehittämiskohde. 

Jotta oppilas voi saada arvosanan viisi, hänen tulee osata lukea yksinkertaisia kaunokirjallisia sekä asia- ja mediatekstejä eri muodoissaan. Näitä ovat mm. proosa- ja lyriikkatekstit, mainokset, uutiset, erilaiset tilastot ja muut visuaaliset tekstit. Oppilaan pitää osata poimia näistä teksteistä keskeisiä sisältöjä apukysymysten avulla ja nimetä muutaman edellä mainituille tekstilajeille tyypillisen kielellisen tai tekstuaalisen piirteen eli hän osaa kertoa, mistä ja erottaa tietää, että jokin teksti on runo, uutinen tai mainos. Kaunokirjallisuutta arvosanaan viisi pitää tuntea sen verran, että osaa selostaa yksinkertaisen fiktiivisen tarinan juonen ja nimetä sellaisia fiktion keinoja kuten kuvaus, kertoja ja dialogi. 

Omia tekstejään varten oppilas osaa etsiä yksittäisiä tietoja annetuista lähteistä ja hän osaa kertoa, miksi jokin lähde on luotettava tai epäluotettava. 

3. Tekstien tuottaminen

Perusopetuksen tulisi taata, että jokainen päättötodistuksen saanut oppilas osaa kirjoittaa ymmärrettävästi suomen kieltä. Arvosana viisi edellyttää, että oppilas on ainakin harjoitellut erilaisten tekstin laatimista ja että hän osaa kirjoittaa yleiskielen ohjeiden mukaan ainakin mallista vaadittavat tekstit ja hän osaa arvioida, mitkä ovat hänen vahvuutensa ja kehittämiskohteensa kirjoittajana. 

Oppilaan on osattavat kirjoittaa mallien ja apukysymysten avulla konkreettisia kertovia ja kuvaavia tekstejä, kuten raportti, ansioluettelo ja työhakemus. Hän osaa kirjoittaa myös yksinkertaisen tiivistelmän lukemastaan, kuulemastaan ja näkemästään.  Hän osaa korjata omaa tekstiään saamansa palautteen mukaan ja antaa myös muille palautetta heidän teksteistään. Hän hallitsee oikeinkirjoituksen niin hyvin, että hänen tekstistään saa selvän. Tämä tarkoittaa, että hän osaa käyttää isoja alkukirjaimia, kirjoittaa sanat oikein yhteen tai erikseen ja osaa tehdä selkeitä virkkeitä ja laittaa pilkun pää- ja sivulauseen väliin. Arvosanaan viisi oppilas osaa kirjoittaa selkeästi sekä käsin että tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen. Hänen pitää myös osata noudattaa tekijänoikeuksia ja merkitä tekstin loppuun käyttämänsä lähde. 

4. Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen

Jotta oppilas saa suomen kielestä ja kirjallisuudesta arvosanan viisi, hänen pitää osata tehdä joitakin havaintoja omasta äidinkielestään ja tutustua suomalaiseen kulttuuriin ja kirjallisuuteen. 

Hän tunnistaa esimerkiksi kirjoitetun ja puhutun kielen erot ja ymmärtää, missä tilanteissa on hyvä hallita yleiskieli ja missä voi käyttää arkikieltä. Oppilas osaa nimetä kirjallisuuden päälajit eli hän erottaa lyriikan, proosan, draaman ja sarjakuvat. Hän on lukenut muutamia kokonaisia teoksia, esim. selkokielisiä kirjoja tai kokonaisia novelleja tai sarjakuvakirjoja, tutustunut lyriikkaan ja draamateksteihin. Hän myös tietää, mihin kielikuntaan suomen kieli kuuluu ja osaa nimetä ainakin jonkin suomen sukukielen. Hän tunnistaa edes jonkin suomen kielelle ominaisen piirteen ja osaa kertoa oman äidinkielensä merkityksestä itselleen. 

Arvosanaan viisi tarvitaan siis erittäin monipuolisia taitoja. Arvosana viisi ei siis takaa sitä, että oppilas olisi taitava tai hyvin motivoitunut kielenkäyttäjä, mutta ainakin hän on perusopetuksen aikana saanut mahdollisuuden harjoitella kaikkia tässä mainittuja kieleen liittyviä taitoja.