Monilukutaito on tulevaisuustaito (2/4)
AMK
- posted on
- No Comment
Tekstien tulkitseminen (T5-T9)
Erilaisten tekstien tulkitseminen on suomen kieli ja kirjallisuus -oppiaineen ydinaluetta. Perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereissä mainitaan, että oppimisen tavoitteena on, että oppilas oppii tekstien lukemisessa tarvitsemiaan strategioita ja metakognitiivisia taitoja ja oppii arvioimaan lukemisensa kehittämistarpeita (Perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit, Opetushallituksen määräys OPH-5042-2020).
Tätä ensimmäistä tekstien tulkitsemisen oppimistavoitetta on syytä tarkastella lähemmin. Nuorten heikentyneestä lukutaidosta on oltu huolissaan jo pidempään. Voisiko syy heikentyneeseen lukutaitoon olla se, että oppilailla ei ole lukemiseen tarvittavat strategiat hallussa? Lapsi tai nuori ei oikeasti osaa lukea, koska hän ei ole riittävästi harjoitellut noita tarvittavia strategioita. Ne eivät nimittäin ole sellaisia taitoja, jotka kehittyisivät itsestään kypsymisen myötä, vaan niitä on opeteltava ja sen jälkeen harjoiteltava systemaattisesti koulussa sekä suomen kielen ja kirjallisuuden tunneilla että muiden oppiaineiden tunneilla perusopetuksen alusta alkaen.
Lukustrategiat ohjaavat lukemista ja luetunymmärtämistä
Mitä näillä strategioilla tarkoitetaan. Suomen kielen ja kirjallisuuden käsitteitä on avattu opetushallituksen verkkosivuilla. Lukustrategiat ovat toimintamalleja, joiden avulla lukija ymmärtää, muistaa ja käsittelee lukemaansa tekstiä. Niiden avulla hän voi tietoisesti suunnitella, seurata ja arvioida omaa luetunymmärtämistään.
Osa lukustrategioista on ennakoivia, kuten tavoitteiden asettaminen lukemiselle, tekstin silmäily ja omien aikaisempien kokemustan mieleenpalauttaminen vastaavista teksteistä. Lukustrategioita hyödynnetään myös sekä lukemisen aikana että sen jälkeen. Kun oppilas lukee, hänen on opeteltava tunnistamaan tekstin pääajatukset, ennustamaan, seuraamaan omaa ymmärtämistään ja tekemään johtopäätöksiä lukemastaan.
Jotta oppilas voi kehittää omaa lukutaitoaan, on luettavien tekstien oltava tasoltaan sopivia. Jos teksti on liian vaativa, vaarana on, että oppilaan keskittyminen herpaantuu, eikä hän saa kiinni edes tekstin pääajatuksista puhumattakaan siitä, että hän pysähtyisi miettimään, kuinka paljon on tekstistä ymmärtänyt. Tällainen lukeminen on hyödytöntä, se turhauttaa eikä siitä opi mitään. Päinvastoin tekstien lukeminen alkaa tuntua vain entistä epämiellyttävämmältä. Siksi oppilaiden tulisi saada omalle tasolleen sopivaa lukemista, jotta innostus lukemiseen voi ylipäätään syttyä. Tässä tarvitaan usein opettajan ohjausta. Lukemista on myös harjoiteltava paljon. Jos oppilas ei lue vapaa-ajalla, hänen on harjoiteltava sitä koulussa sitäkin enemmän. Alussa sitä on harjoiteltava ohjatusti ja kun lukutaito karttuu, lukeminen alkaa olla itsenäisempää. Tätä kehitystä suomen kielen ja kirjallisuuden opettaja seuraa ja arvioi yhdessä oppilaan kanssa.
Kun oppilas on lukenut tekstin, hänen pitäisi osata laatia siitä tiivistelmä, tehdä johtopäätöksiä ja arvioida omaan ymmärtämistään. Kun oppilas on tietoinen näistä erilaisista strategioista, hän osaa myös arvioida, mitkä niistä hän jo hallitsee hyvin ja mitä pitää vielä harjoitella.
Tavoitteena kriittinen ja monipuolinen lukutaito
Suomen kielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteisiin kuuluu myös se, että oppilaat oppivat valitsemaan itselleen sekä kaunokirjallisia tekstejä että asia- ja mediatekstejä. Opettaja siis arvioi, kuinka oppilaan tekstimaailma monipuolistuu ja kuinka hänen monilukutaitonsa kehittyy.
Opetussuunnitelman mukaan opetuksen tavoitteena on ohjata oppilasta kehittämään ns. erittelevää ja kriittistä lukutaitoa. Opetushallituksen omien ohjeistusten mukaan tällä tarkoitetaan sitä, että lukija osaa kysyä tekstiltä, mistä se on peräisin tai mistä tai kenen näkökulmasta asiaa käsitellään. Ketkä tekstissä pääsevät ääneen ja toisaalta kenen näkökulmia siinä ei ole otettu huomioon? Oppilas voi myös ottaa kantaa siihen, millä muulla tavalla asiat olisi voitu käsitellä. Välittyykö tekstistä tietynlaiset arvot ja asenteet? Onko tekstin kielellisillä tai visuaalisilla valinnoilla joitakin seurauksia? Hyvä tapa harjoitella näitä on ohjata oppilasta huomiomaan tällaisia seikkoja esim. aineistopohjaista esseetä kirjoittaessa.
Kriittiseen lukutaitoon kuuluu myös taito etsiä tietoa ja arvioida, kuinka luotettavaa on käyttää kyseistä tietoa. Tämän pitäisi kuulua jokaisen kansalaisen perustaitoihin ja siksi siihen on kouluopetuksessa panostettava.
Lukutaito on matkalippu uusiin maailmoihin
Suomen kielen tunneilla oppilailla on mahdollisuus tutustua myös erilaisiin, itselleen uusiin fiktiivisiin kirjallisuus- ja tekstilajityyppeihin ja monipuolistaa omia katselu-, luku- ja kuuntelukokemuksiaan ja jakaa niitä muiden kanssa. Moni nuori sanoo, että kirjojen lukeminen on tylsää, vaikka heillä ei ole edes kokemuksia siitä. Siksi pidän ehdottoman tärkeänä sitä, että oppilaat saavat itse valita luettavaa itselleen. Jos koulussa ei ole sopivaa kirjavalikoimaa saatavilla, oppilaiden kanssa on vierailtava lähikirjastossa ja laitettava kaikkien kirjastokorttiasiat kuntoon. Luettua kirjallisuutta voi käsitellä monilla eri tavoilla, tärkeää on vain se, että oppilaat oppivat fiktiivisen tekstin käsitteistöä, jotta he osaavat kertoa esim. teoksen juonesta, päähenkilöistä, miljööstä ja dialogista ja muista kerrontatavoista. Kirjallisuudesta puhuminenkin on ihan oma kielensä ja sitä on siksi ensin harjoiteltava ohjatusti.
Minusta on tärkeää, että oppilaat oppivat lukemaan kaunokirjallisia teoksia myös ilman mitään suoritusvelvotteita. Kirjoja voi lukea myös silkasta lukemisen ilosta. Oppilaille on myös hyvä kertoa, että voi ihan hyvin lukea useampaa kirjaa, silloin voi aina valita luettavansa fiiliksen mukaan. Toinen tärkeä asia on muistuttaa siitä, että tylsän kirjan voi aina jättää kesken ja valita sellaisen kirjan, jota on mukavampi lukea.
Meidän aikuisten on näytettävä tässäkin mallia. Minä olen lukenut ja kuunnellut tänä vuonna jo yli 100 teosta ja tästä vuodesta saattaa tulla paras lukuvuoteni. Olen nimittäin pitänyt kirjaa lukemistani teoksista vuodesta 2014 lähtien. Nuo listat löytyvät tästä blogista täältä.
