Tylsyyden ylistys
AMK
- posted on
- No Comment
Olen nyt elänyt viikon ilman sosiaalista mediaa. Jokaisena päivänä minulla on ollut runsaasti joutoaikaa, jopa niin paljon, että minulla on ollut rehellisesti sanottuna välillä ihan oikeasti tylsää. Omaa saamattomuuttani en ole yhtään liikkunut, koska kelit eivät ole houkutelleet lähtemään ladulle tai edes ulkoilemaan. Yhtäkään tyhjää tai tylsää hetkeä en ole täyttänyt räpläämällä kännykkääni tai tuijottamalla tv-sarjoja Netflixistä tai Areenasta, vaan olen alkanut kirjoittaa kirjettä tai postikortteja, lukenut kirjaa tai perehtynyt pitkästä aikaa sukututkimusaineistooni.
Lapsena inhosin tylsyyttä yli kaiken. Muistan, kuinka hermostuneeksi tunsin itseni, jos minulla ei ollut mitään tekemistä. Nyt tylsyys tuntuu luksukselta. Tunnen kuinka aivoni suorastaan kelluvat tyytyväisenä ilman jatkuvia ärsykkeitä tai mieleni tuottamia käskyjä. Joutilaisuuteen totuttautuminen ei olekaan ollut niin vaikeaa kuin aluksi ajattelin.
Viime viikon aikana mietin uudelleen puhelimen käyttöäni. Asensin sinne uusia vimpaimia (widget), joiden ajattelin helpottavan uutta sometonta arkeani. Pelästyin hieman, kun joinakin päivinä edellisen seitsemän päivän ruutuaikani kipusi jopa 18 tuntiin. Nyt se on onneksi laskenut 12 tuntiin ja uskon, että se tulee siitä edelleen laskemaan.
Tämä viikko on ollut poikkeuksellinen, koska olen ollut nyt hiihtolomalla. Mielenkiintoista on nähdä, millaista normaali arkeni on. Ensi viikolla alkaa ainakin kolmen viikon etäopetusjakso, jolloin joudun istumaan tietokoneen ruudun ääressä poikkeuksellisen paljon pelkästään työn vuoksi. Nähtäväksi jää, millaisia asioita haluan vapaa-ajallani tehdä.
