Kiire pois peruskoulusta!

Vuoden 2025 Pisa-tulokset julkaistiin tällä viikolla. Ne olivat aika lohduttomia. Suomalaisten nuorten osaaminen on laskenut entisestään sekä lukutaidossa että matematiikassa. Luonnontieteissä osaaminen on suunnilleen samalla tasolla kuin edellisellä kerralla.

Sekä sosiaalinen että perinteinen media on jälleen täynnä asiantuntijoita ja kadunmiehiä ja -naisia, jotka kertovat oman versionsa siitä, miten oppimistuloksia voisi parantaa. Mitään poppaskonsteja ei ole olemassa ja osa selityksistä on niin ideologisesti värittyneitä, että ne voi jättää täysin omaan arvoonsa.

Henkilökohtaisesti minua kauhistutti eniten se, että tämän tutkimuksen mukaan 59% suomalaisista nuorista ei pidä tärkeänä nähdä vaivaa ja ponnistella parempien oppimistulosten eteen. 91 vastaajamaasta Suomi sijoittui tässä asiassa viimeiseksi. Voimmeko siis unohtaa sellaisen käsitteen kuin suomalainen sisu? Sellaista esiintyy enää vain 41%:lla nuoristamme.

Olen toiminut erilaisissa opetustöissä jo 40 vuotta. Aloitin 16-vuotiaana kilpauintivalmentajana ja 18-vuotiaana olin kaupungin uimaopettajana. Jo tuolloin opin sen, että huipulle pääseminen vaatii hyviä perustaitoja. Uimataidon kehittäminen aloitetaan kellumisen ja liukumisen harjoittelulla. Ensin on opittava hallitsemaan vartalonsa vedessä. Taitojen karttuessa voi alkaa opetella eri uintitekniikoita ja kehittyä lopulta jopa lajinsa mestariksi. Sama pätee kaikkiin urheilulajeihin tai esimerkiksi instrumenttien soittamiseen. Ensin on hiottava loputtomasti perusasioita. Ilman tuota sinnikästä pohjatyötä ei tulosta synny.

Sama pätee kaikkeen oppimiseen. Lukutaidon oppiminen alkaa jo heti syntymän jälkeen. Lapselle pitää puhua ja sanoittaa hänelle maailmaa, jossa hän elää. Tätä maailmaa laajennetaan lukemalla hänelle kirjoja ja kertomalla tarinoita. Koulussa lapsi oppii lukemaan itse ja kodin tehtävä on ylläpitää lapsen lukuharrastusta, jotta hänestä kasvaa lukeva nuori ja aikuinen, joka vuorollaan tutustuttaa oman jälkikasvunsa lukemisen maailmaan. Lukutaidon opettaminen ja ylläpitäminen ei siis ole vain koulun tehtävä, vanhemmilla on siinä tärkeä rooli.

Perustaitojen harjoittelu vaatii tuhansia ja tuhansia toistoja. Oppiminen vie aina oman aikansa. Siksi peruskoulussa ei voi olla koskaan kiire. Oppimista ei voi kiirehtiä. Sen vuoksi oppilaiden on saatava mahdollisuus edetä omaan tahtiinsa. Ne oppilaat, jotka osaavat jo lukea ja kirjoittaa sujuvasti, voivat harjoittaa näitä taitoja edelleen lukemalla vaativampia ja paksumpia teoksia, kun puolestaan hitaammin etenevät lapset ja nuorten jatkavat perustaitojen harjoittelua ja vakiinnuttamista. Uusi opetussuunnitelma antaa siihen mahdollisuuden. Kysymyksessä on tavoitekokonaisuuksittain eteneminen nopeammin tai hitaammin. Nyt jos koskaan on aika ottaa tämä mahdollisuus käyttöön.

Leave A Comment