Historian lumoissa

Yksi kiehtovimmista äidinkielen opetuskokonaisuuksista on ehdottomasti yhdeksännen luokan suomalaisen kirjallisuuuden historian jakso. Oppikirjasarjasta riippumatta aloitan jakson aina suullisella kansanperinteellä. Kertaamme muinaiset myytit ja mytologiat ja käymme läpi kuuluisimmat eepokset. Tänä vuonna ysit olivat juuri opiskelleet maantiedossa jääkautta, joten hiidenkirnut ja -kivet olivat tuoreessa muistissa.

Esihistoriasta siirrymme ristiretkien aikaan, kertaamme Lallin ja piispa Henrikin tarinan ja pohdimme kuinka kristinuskon tulo vaikutti suomalaisten elämään. Tutustumme luonnollisesti Mikael Agricolaan ja hänen työhönsä suomen kirjakielen isänä. Samalla tulee kerrattua uskonnon tunneilta tuttu uskonpuhdistus. Tänä vuonna laitoin tunteja elävöittääkseni taustalle soimaan keskiaikaista musiikkia. Paikallishistorian tuntemuksen nimissä käsittelimme myös nuijasotaa.

Ensi viikolla alamme täydentää omaa kirjallisuuden historian wikiämme. Vien kouluun lähdekirjallisuutta ja oppilaat saavat valita jonkun oman aihealueen, johon perehtyvät tarkemmin.

Toiveissani olisi aloittaa kuntamme alakoulujen kanssa yhteistyöhanke, jossa alakoululaiset tekisivät  historiasta lyhytelokuvia, joita voisimme hyödyntää äidinkielen tunneilla. Elokuvat voisivat käsitellä edellä mainittujen aiheiden lisäksi vaikkapa noitavainoja tai nälkävuosia.

Äidinkielen oppikirjasarjoissa keskiaika ja sen jälkeiset vuosisadat on käsitelty usein vain muutamalla viittauksella uskonnolliseen kirjallisuuteen ja sanomalehdistön syntyyn. Minä haluan antaa lisää tilaa mm. arkkiveisuille, vaikka ne eivät mitään korkeakirjallisuutta edustakaan.

Minusta on hauskaa ottaa selvää ja pohtia oppilaiden kanssa, miten suomalainen yhteiskunta on aikojen myötä muovautunut. Kun tuntee oman kansansa historian, on helpompi ymmärtää muita kansoja. Ehkä joku samalla oppii arvostamaan itsestäänselvyyksinä pitämiään asioita kuten ilmaista, suomenkielistä opetusta  monipuolista kirjallisuutta.

Leave A Comment