Tuiki tavallista taiteilijaelämää
AMK
- posted on
- No Comment
Tänä keväänä innostuin kuuntelemaan ja lukemaan kirjoja Erkon perheestä. Aluksi ihan sattumalta aloin kuunnella Maissi Erkon elämäkertaa. Sitä kautta uudistin jo hieman idullaan olleen suhteeni Järnefeltien perheeseen ja nimenomaan Aino Järnefeltin elämänvaiheisiin. Siksi tänä kesänä olikin ihan pakko päästä tutustumaan Tuusulan taiteilijayhteisöön ja heidän huviloihinsa. Niistä Ainola, Ahola, Halosenniemi ja Erkkola ovat kaikki museokorttikohteita, joten taas tuli tuollekin hankinnalle vastinetta rutkasti.
Olin kuvitellut Sibeliuksien Ainolan ihan erilaiseksi, enemmän herraskaisemmaksi huvilaksi. Sitä ei ympäröinytkään hyvin hoidetut tasaiset nurmikentät, vaan talo sijaitsi metsäisen kukkulan laella, jossa kasvoi isoja mäntyjä ja kieloja. Ainon puutarha oli talon edessä. Huoneita ei ollut tapetoitu vaaleilla ja hempeillä sävyillä, vaan sisustus oli tummaa puuta. Talon keittiö oli käytännöllinen, mutta hyvin yksinkertainen. Talon kirjasto oli suorastaan kutsuva. Valitettavasti yläkertaan emme päässeet katsomaan paikan päällä, vaan siihen tutustuin myöhemmin kotona videoesittelyä katsomalla.
Kaikesta näkyi, että tuossa talossa on eletty tuiki tavallista elämää. Aino Sibelius hoiti siellä puutarhaansa yhdessä palkollistensa kanssa. He ovat talon keittiössä säilöneet ja keittäneet hilloja ja mehuja. Saunalla on pesty pyykkiä. Iltaisin Aino on tehnyt käsitöitä, lukenut ja kirjoittanut lukuisia kirjeitä noissa tummissa huoneissa. Usein hän on ollut siellä yksin lastensa kanssa, kun aviomies on ollut työtehtävissä maailmalla tai vain ”viftaamassa”.
Kun lukee elämäkertoja, huomaa nopeasti, kuinka tavallista elämää ihmiset elävät. Toki jos julkisuuden henkilön kaikista elämän päivistä poimisi vain ne, jolloin on saanut paistatella myönteisen huomion kohteena parrasvaloissa, elämästä saisi kovin toisenlaisen kuvan. Jokaisen ihmisen elämään mahtuu vastoinkäymisiä ja menestyneimmätkin henkilöt kokevat aika ajoin murskaavaa riittämättömyyttä puhumattakaan kaikista niistä paineista, joita aikaisempi menestys aiheuttaa.
On turha glorifioida kenenkään elämää, saatika kadehtia sitä. Jokainen voi omalla kohdallaan miettiä, millaisista omista päivittäisistä rutiineista on valmis luopumaan, jotta siitä vapautuneella ajalla voisi tehdä jotakin sellaista, joka kenties muistettaisiin vielä sadan vuoden päästä. Kuinka monta tuntia vuorokaudessa sinä olisit valmis käyttämään aikaasi esim. kirjoittamiseen, aineistoon paneutumiseen, suunnitteluun, kuvaamiseen, editoimiseen, harjoitteluun, matkustamiseen, kilpailemiseen, mediahaastatteluihin tai mihin tahansa sellaiseen tekemiseen, jota menestyminen valitsemassasi asiassa vaatisi? Mistä asioista olisit valmis luopumaan nykyisessä elämässäsi saavuttaaksesi menestystä tuossa valitsemassasi asiassa?
